LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELU ON JOKAISEN KIINTEISTÖNOMISTAJAN VASTUULLA
Vieraslajeista säädetään laissa
Haitalliset vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Niiden vaikutuksesta alkuperäinen lajisto yksipuolistuu. Ekologisia haittoja syntyy monin eri tavoin, mm. kun vieraslajit kilpailevat alkuperäisen lajiston kanssa, muuttavat ravintoverkkojen toimintaa ja elinympäristöjen olosuhteita tai tuovat uusia tauteja ja loisia.
EU:n vieraslajiluetteloon sisältyvät lajit on säädetty haitallisiksi koko EU:ssa. Näitä ovat esimerkiksi jättipalsami ja jättiputket. Kansallisesti haitallisista vieraslajeista on säädetty Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa. Ne eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta ne ovat Suomen oloissa haitallisia. Niitä ovat esimerkiksi komealupiini, kurtturuusu ja espanjansiruetana.
Sekä EU:n että kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on velvollisuus torjua haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja (vieraslajilaki 4 §). Jokaisen tulisi siis pyrkiä hävittämään haitalliset vieraslajit omalta tontilta eikä niitä saa päästä leviämään kiinteistön ulkopuolelle.
Haitalliset eliöt leviävät te hokkaastimaa-ainesten mukana
Maansiirtotöissä riskinä on vieraslajin leviäminen koneiden tai maa-aineksen mukana. Maamassojen siirtely esimerkiksi rakennus- ja kaivuutöiden yhteydessä voi levittää vieraskasvien siemeniä ja juurakoiden osia sekä espanjansiruetanoita ja niiden munia uusille alueille. Niitä leviää myös työkoneiden tai jopa työntekijöiden kenkien mukana. Siksi maamassojen siirtoa alueilta, joissa on kasvanut vieraslajeja, on vältettävä. Jos mahdollista, näitä maamassoja voidaan esimerkiksi haudata rakennuspaikalle riittävän syvälle puhtaan maakerroksen alle. Pintamaaksi maisemointiin ne eivät sovellu. Massiivisiksi kasvustoiksi leviävät vieraslajit, kuten jättiputki- ja tatarkasvustot, voivat alentaa kiinteistön arvoa.
Maa-ainesten mukana siemenistä helposti leviäviä haitallisia vieraslajeja ovat jättiputket, jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu sekä espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt. Jättiputkien ja lupiinin siemenet voivat säilyä maassa 10–15 vuotta. Kaivuutyö voi siirtää siemeniä syvemmältä kohti pintaa ja saada ne itämään. Tattaret ja kurtturuusu leviävät helposti pienistäkin juurakon kappaleista.
Kuinka toimia
Jos vieraslajeja esiintyy, torjuntatoimiin on syytä ryhtyä hyvissä ajoin ennen rakennus- tai infrahankkeen aloittamista. Näin hankkeen aikana riski vieraslajien leviämiselle vähenee.
Vieraslajien leviämisriskiä voidaan pienentää esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:
- Maanpäällinen vieraslajikasvusto poistetaan ennen kaivamista ja käsitellään erikseen, kuljetetaan esimerkiksi jätekeskukseen.
- Jättipalsami ja lupiini voidaan niittää alueelta ennen kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa.
Jos maamassoja joudutaan siirtämään pois vieraslajeja kasvaneelta alueelta, on huolehdittava, etteivät vieraslajit pääse leviämään sen mukana. Erityisen tärkeää haittojen ehkäiseminen on metsänreunojen, vesistöjen (myös hulevedet) ja arvokkaiden luontokohteiden läheisyydessä. Tämä on huomioitava esimerkiksi maamassojen varastoinnissa.
Kaarinassa yleisesti tavattavien haitallisten vieraslajien tuntomerkeistä ja torjunnasta löydät lisätietoa Kaarinan kaupungin nettisivuilta: kaarina.fi → Asuminen ja ympäristö → Ympäristö ja luonto → Vieraslajit.